Näkyvyysklikkaamalla

29 syyskuuta 2020

Osallistu Kauklahden asukastyöpajaan 21.10.

Järjestämme vielä yhden online-asukastyöpajan koskien Kauklahden suunnittelukysymyksiä. Järjestämme työpajan keskiviikkona 21.10. kello 16-18.

Ilmoittaudu mukaan alla olevasta linkistä, jos asut Espoonkartanon, Kauklahden, Kurttilan tai Vanttilan pienalueella!

https://link.webropolsurveys.com/S/7A2EC1EB912DDB91 

Ilmoittautumisaikaa on 14.10.2020 asti. 

11 syyskuuta 2020

Asukastyöpajoista opittua

Kuluva vuosi on ollut haastava monella tavalla, eikä vähiten asukasvuorovaikutuksemme kannalta. Olemme perinteisten vuorovaikutustapojen sijaan joutuneet käyttämään innovatiivisia keinoja, kuten verkon kautta tapahtuvia asukastyöpajoja. Nyt kahden työpajan (24.8. ja 1.9.) toteuduttua voimme keskustelun annin lisäksi arvioida verkkotyöpajojen toimivuutta ja kehitysmahdollisuuksia.

Tällä kertaa työpajat pidettiin ennen ensimmäistäkään linjastoluonnosta, jotta keskustelu olisi mahdollisimman avointa ja lukkoon lyötyjä suunnittelun reunaehtoja olisi mahdollisimman vähän.

Ensimmäinen työpaja 24.8.

Pidimme ensimmäisen työpajan maanantaina 24.8., johon osallistui kahdeksan suunnittelualueen asukasta. Asukkaita saimme mukaan niin Saunalahdesta, Latokaskesta, Tillinmäestä, Nöykkiöstä, Olarista kuin Espoonlahdesta ja Kivenlahdestakin. Työpajassa tukenamme oli Mentimeter-työkalu, johon asetettiin teemoittain kysymyksiä, joihin asukkaat saivat vastata keskustelun lomassa.

Työpajan runkona toimi liikkumiskyselystä nousseet teemat, joihin halusimme saada lisätietoa keskustelun muodossa. Teemoja olivat metron jatkeen mahdollisuudet, säilytettävät linjat, matka-ajat, Espoon sisäiset yhteydet ja Helsingin suuntaan kulkevat linjat.

Mitä opimme?

Metron mahdollisuudet

Metron jatkeen mahdollisuudet koettiin positiivisena etenkin Länsiväylän eteläpuolisilla alueilla, jossa tulevaisuudessa metroasema on monilla kävelymatkan päässä kotoa. Metron nähdään mahdollistavan nopeamman tavan matkustaa ja sujuvammat yhteydet joiltakin alueilta Helsinkiin, ja esimerkiksi Kurttilaan ja Saunalahteen toivotaan uusia liityntäyhteyksiä.

Luonnollinen suunta

Toisaalta keskusteluissa kävi ilmi huoli siitä, että tulevaisuudessa liityntäyhteydet kulkisivat ”väärään suuntaan” – tätä tuki toive siitä, että esimerkiksi tuttu linja 159 Latokasken-Nöykkiön alueelta kulkisi metron jatkeen käynnistyttyäkin Matinkylään, eli luonnolliseen suuntaan vaihtoyhteyden kannalta – eteenpäin menemisen tunne koetaan tärkeänä.

Nämä asiat kaipaavat muutosta

Asukkaat olivat yksimielisiä siitä, että matka-ajat ovat nykyään liian hitaita ja matkustaminen Helsinkiin on kankeaa. Poikittaisyhteyksistä nousi esiin etenkin linja 165 ja hidas yhteys Espoonlahdesta Kauklahteen – toivottiin nopeampaa yhteyttä Kauklahdenväylää pitkin. Tältä osin saimme tukea liikkumiskyselyssä samasta teemasta nousseisiin toiveisiin.

Uudet yhteydet Helsinkiin

Kun keskusteltiin suorista bussiyhteyksistä Helsinkiin, nähtiin myös yhteydet muuallekin Helsingin kantakaupunkiin, kuten Meilahteen, mahdollisina vaihtoehtoisina suuntina.

Kokonaisvaltainen suunnittelu

Kuten liikkumiskyselyssäkin, työpajassakin nähtiin tarvetta kokonaisvaltaiselle suunnittelulle, johon liittyen esimerkiksi liityntäpysäköintiin ja kävely- ja pyöräily-yhteyksiin metroasemille toivottiin parannuksia. Lisäksi kaupunkipyöräverkkoa toivottiin laajennettavan myös uusien metroasemien ympäristöön.

 

Toinen työpaja 1.9.

Kun ensimmäisessä työpajassa saimme paljon vahvistusta liikkumiskyselyn tulosten tueksi, pyrimme toisessa työpajassa tiistaina 1.9. ohjaamaan keskustelua hieman laajempiin teemoihin. 

Mitä opimme?

Vaihtoehtoja Kampin bussilinjoille

Kysyimme asukkailta äänestyksellä vaihtoehtoja Kamppiin päättyville suorille linjoille. Vaihtoehtoina oli Kampin lisäksi Meilahti, Pasila ja Kehä l:n suunta. Yllätykseksemme Kampin sijaan muut vaihtoehdot osoittautuivat halutuiksi suunniksi – todettiin, että esimerkiksi yhteydet Pasilaan olisivat toisaalta tärkeä työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohteiden kannalta, mutta toisaalta Pasilasta avautuisi lisääkin yhteyksiä ympäri pääkaupunkiseutua ja Suomea. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi Kehä l:n suunta, joka parantaisi yhteyksiä Tapiolaan ja myös Helsingin esikaupunkialueille.

Nopeammat yhteydet tukemassa joukkoliikenneverkostoa

Metron ja Rantaradan välisiin yhteyksiin toivottiin parannuksia – yksittäisistä yhteyksistä työpajassa tuli puheeksi Espoonlahden ja Kivenlahden välinen yhteys, joka on nykyisellä linjalla 165 hidas. Nopeampi yhteys tällä välillä helpottaisi asukkaiden mukaan myös matkoja esimerkiksi lentoasemalle, kun junaradan varteen pääsisi nopeammin.

Vaihtopaikkojen ominaisuuksiin huomiota

Vaihtojen määrästä ja toteutumisesta käytiin hyvää keskustelua. Vaihtoja ei ylipäänsä pidetty lähtökohtaisesti niin negatiivisina, mitä yleiskäsitys antaa ymmärtää, vaan työpajailijat nostivat vaihdon mielekkyyteen vaikuttaviksi asioiksi etenkin solmukohdan infran toimivuuden ja vaihdon sujuvuuden. Esimerkiksi bussien hidasta kulkua Länsiväylältä Matinkylän terminaaliin ja itse Matinkylän terminaalissa kävelyä pysäkiltä toiselle pidettiin ongelmana, mutta samalta laiturilta lähtevää jatkoyhteyttä voitaisiin pitää hyvinkin sujuvana vaihtomuotona.

Solmukohdat suunnittelun lähtökohtana

Asukkailta kysyttiin mielipiteitä solmukohtiin perustuvaa suunnittelua. Tällaisessa mallissa bussilinjoja olisi vähemmän, mutta lähtökohtaisesti bussit kulkisivat useammin kuin suorat bussilinjat, ja solmukohdan kautta avautuisi vaihtomahdollisuuksia useaan suuntaan tiheillä vuoroväleillä. Solmukohdat koettiin lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena – vaihtoon kuluva aika ei kuitenkaan saisi ylittää 5-10 minuuttia, jotta matka tuntuisi sujuvalta.

04 syyskuuta 2020

Liikkumiskyselyn tuloksia osa 2/2

Tässä postauksessa koostamme yhteen avoimista kysymyksistä nousseet teemat. Kysely sisälsi kolme avointa kysymystä, joissa kerättiin tietoa nykyisen linjaston ongelmakohdista, hyvistä ja säilytettävistä asioista sekä toiveista tulevien bussireittien suhteen. Vastaukset näihin kysymyksiin osoittautuivat suunnittelumme kannalta arvokkaiksi.

Ongelmakohtia nousi esille useita. Matka-aikoja pidetään yleisesti liian pitkinä sekä poikittaisliikenteessä että Helsingin keskustaan suuntautuvassa liikenteessä. Osaa reiteistä pidetään kiertelevinä, etenkin linjoja 165 ja 543. Yhteyksien muuttuminen vaihdollisiksi Länsimetron ensimmäisen vaiheen käynnistyttyä on koettu vähentävän matkustamisen mielekkyyttä. Vaihtopaikkojen ominaisuuksien eroihin otettiin kantaa: esimerkiksi Matinkylää vaihtopaikkana myös kehuttiin, mutta Kauklahden aseman kävelyetäisyydet bussilta junien lähtölaitureille koetaan pitkiksi.

Kauklahden ja Etelä-Espoon yhteyttä pidetään useassa vastauksessa liian hitaana: linjan 165 reitti koetaan kiertelevänä ja suorempaa reittiä Kauklahdenväylää pitkin toivotaan. Kauklahdenväylän varrella sijaitseville nopeasti kasvaville alueille Kummelivuoreen ja Harmaalaaksoon toivotaan yhteyttä, sillä nykyisellään kävelyetäisyydet lähimmille bussipysäkeille ovat näiltä alueilta pitkät. Kauklahdessa on myös uusi alue Bassenkylä, josta puuttuu bussiyhteys sopivan kävelymatkan päästä.

Poikittaisliikenteessä nousi esiin myös yhteys suunnittelualueelta Leppävaaraan. Linjan 544 tarjoamaa nopea yhteys pääväyliä pitkin keräsi paljon positiivisia kommentteja, mutta liikennöintiaikoja toivottiin laajennettavaksi ruuhka-ajoista myös päiväliikenteeseen ja viikonloppuihin. Muina aikoina kuin ruuhka-aikana yhteyttä Leppävaaraan pidetään yleisesti liian hitaana.

Hyvänä asiana pidettiin erittäin monessa vastauksessa metron rinnalla Helsingin keskustaan kulkevia suoria bussilinjoja. Toisaalta suoria linjoja toivottiin Länsimetron jatkeen liikenteen alkaessa alueilta, jotka jäävät asemien kävelyetäisyyksien ulkopuolelle, kuten Latokaskesta ja Nöykkiöstä. Lisäksi yhteyksiä muualle Helsingin kantakaupunkiin toivottiin – esimerkiksi paremmat yhteydet Meilahteen.

Yksittäisistä linjoista eniten positiivisia kommentteja keräsivät 159 ja 542. Nopeana ja suorana liityntäyhteytenä linjaa 159 toivottiin säilytettävän sellaisenaan myös uusien metroasemien valmistuttua. 542 taas on monelle tärkeä poikittaisyhteys.

Korjausliikkeitä Espoon poikittaisliikenteeseen on jo aiemmin tehty Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmassa, jossa on päätetty kahden uuden runkolinjan perustamisesta Espooseen (520, 530). Paljon kommentteja ja toiveita herättänyttä Etelä-Espoon ja Kauklahden välistä nopeampaa yhteyttä tukee myös maankäytön ja asukasluvun kehittyminen Kauklahdenväylän varrella sijaitsevilla uusilla alueilla, kuten Kummelivuoressa ja Harmaalaaksossa. Tämä on ehdottomasti yksi suunnitelmassa tarkasteltava asia.

Helsingin keskustan lisäksi suoria bussilinjoja Etelä-Espoosta toivottiin muuallekin Helsingin kantakaupunkiin, esimerkiksi Meilahteen. Kiinnitämme suunnittelussa huomioita matkustajien yhteystarpeisiin myös siihen suuntaan.

Muita toiveita

Kyselyssä nousi esiin myös varsinaisen työmme, eli bussireittien suunnittelun, ulkopuolelle ulottuvia toiveita. Tulevien asemanympäristöjen kävely- ja pyöräily-yhteyksiin ja niiden valaistukseen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Kaupunkipyörien palvelualuetta toivottiin laajennettavan uusien asemien ympäristöön ja lisäksi toivottiin laadukkaita ja riittäviä liityntäpysäköintimahdollisuuksia sekä polkupyörille että henkilöautoille. Nämä toiveet välitämme Espoon kaupungille edistettäväksi.

02 syyskuuta 2020

Liikkumiskyselyn tuloksia osa 1/2

Metro Kivenlahteen – uusi bussilinjasto -projektin liikkumiskysely keräsi yhteensä 4114 vastaajaa ajalla 3.8.–23.8.2020. Kiitos paljon kaikille vastaajille!

Tässä blogipostauksessa käymme läpi liikkumiskyselyn tuloksia yleisellä tasolla – kuinka tyytyväisiä nykyiseen joukkoliikenteeseen ollaan, mistä suunnilta vastaajia kyselyyn tuli ja minne ensisijaisesti toivottiin metron liityntäyhteyttä. Kyselyssä oli mukana muutamia kysymyksiä, joihin pystyi halutessaan jättämään myös vapaamuotoisia kommentteja. Avoimia vastauksia annettiin todella paljon etenkin nykylinjaston ongelmakohdista, mutta myös kommentteja nykylinjastossa toimivista asioista sekä paljon muita ajatuksia alueen joukkoliikenteestä. Avoimien kysymysten teemoista teemme vielä erillisen blogipostauksen. Järjestimme etäyhteyksiä hyödyntäen kaksi asukastyöpajaa (24.8. ja 1.9.), joissa pääsimme jo hieman syventymään esille nousseisiin teemoihin asukkaiden kanssa. Työpajojen keskusteluista teemme myös vielä erillisen koosteen blogiin.

Liikkumiskysely painottui Suur-Espoonlahden alueelle. Saimme kattavasti vastauksia suunnittelualueen eri puolilta ja kaikkien linjojen käyttäjiltä. Suosituin vastaajien käyttämä bussilinja oli linja 165 (9,8% vastaajista). Eniten vastauksia saimme Espoon puolelta, mutta kattavasti myös Kirkkonummen puolelta, etenkin Masalan suunnalta.



Kyselyyn tuli monipuolisesti vastauksia eri ikäryhmistä. Alueen nykyisen joukkoliikenteen koettiin palvelevan keskinkertaisesti (keskiarvo tasan 3) vastauksien painottuessa kohtiin 2, 3 ja 4. Ääripäät (ei palvele ollenkaan ja palvelee erinomaisesti) saivat kumpikin hieman yli 200 vastausta. Selvästi eniten parannusta kaivattiin nykyisten linjojen reiteissä. Nykyisten linjojen reitteihin toivottiin parannusta etenkin Saunalahden alueelta sekä Latokaskessa. Mielenkiintoisena nostona tuloksista oli havaittavissa, että samoilla alueilla osa matkustajista kokee nykylinjaston palvelevan todella hyvin, kun taas osa kokee, että linjasto ei palvele ollenkaan. Luonnollisesti yksilöidyt matkustustarpeet vaikuttavat linjaston koettuun toimivuuteen.

 

Liikkumiskyselyn vastaajien ikäjakauma.

 

 

Taulukko, kuinka hyvin alueen joukkoliikenteen koetaan palvelevan tällä hetkellä

 

 

Taulukko, mitä ominaisuuksia joukkoliikennetarjonnassa tulisi kehittää

 

Vastaajien työ- ja opiskelupaikat jakautuivat Espoossa Etelä-Espoon osalta suhteellisen tasaisesti nykyiselle ja tulevalle metrokäytävälle painottuen erityisesti Otaniemeen. Metroasemien lähialueiden lisäksi rantaradan juna-asemat Kauklahti, Espoon keskus ja etenkin Leppävaara nousivat työ- ja opiskelupaikkojen merkinnöissä esille. Helsingin kantakaupungin osalta matkoja tehdään laajasti keskustan alueelle. Vastauksia tuli metrolinjan varrelle aina Kalasatamaan asti. Tämän lisäksi vastauksia merkittiin paljon Pasilaan ja Teollisuuskadun varrelle. Myös Meilahden alue nousee selvästi isona keskittymänä vastauksissa.   


Kysyimme tarkentavissa kysymyksissä mihin vastaajat haluaisivat heidän liityntäyhteytensä ensisijaisesti suuntautuvan. Vastauksista nousivat esille vastaajien kotipaikkojen lähimmät uudet asemat Espoonlahti ja Kivenlahti sekä nykyisistä metroasemista Matinkylä.

 


Seuraavissa kartoissa on esitetty kotipaikkoja vastaajilta, jotka ovat halunneet liitynnän suuntautuvan ensisijaisesti Kivenlahteen/Espoonlahteen tai Matinkylään. Kartoissa on suodatettu vastaajien kotipaikkoja yllä olevan kysymyksen perusteella. Alueelliset erot ovat havaittavissa isossa mittakaavassa useimmilta alueilta, mutta esimerkiksi Latokaskesta tulleissa vastauksissa oli paljon sekä Espoonlahtea että Matinkylää ensisijaisena liityntäasemana. Kirkkonummen osalta vastauksista enemmistö toivoi liityntäyhteyden suuntautuvan Kivenlahteen/Espoonlahteen, vaikka Matinkyläänkin oli huomattava määrä vastauksissa.





Julkaisemme pian myös koosteen liikkumiskyselyn muista esille nousseista teemoista. Hyödynnämme saatuja vastauksia suunnittelun pohjatietona, mutta tarkempia suunnitteluratkaisuja pohtiessamme meille varmasti nousee vielä lisäkysymyksiä mieleen. Näihin tulemme varmasti kysymään teidän näkemyksiä myöhemmin.

Heräsikö näistä tuloksista jotain kysymyksiä mieleen? Jatketaan kohta avoimien kysymysten tulosten parissa 😊