Kuluva vuosi on ollut haastava monella tavalla, eikä vähiten
asukasvuorovaikutuksemme kannalta. Olemme perinteisten vuorovaikutustapojen
sijaan joutuneet käyttämään innovatiivisia keinoja, kuten verkon kautta
tapahtuvia asukastyöpajoja. Nyt kahden työpajan (24.8. ja 1.9.) toteuduttua
voimme keskustelun annin lisäksi arvioida verkkotyöpajojen toimivuutta ja
kehitysmahdollisuuksia.
Tällä kertaa työpajat pidettiin ennen ensimmäistäkään
linjastoluonnosta, jotta keskustelu olisi mahdollisimman avointa ja lukkoon
lyötyjä suunnittelun reunaehtoja olisi mahdollisimman vähän.
Ensimmäinen työpaja 24.8.
Pidimme ensimmäisen työpajan maanantaina 24.8., johon
osallistui kahdeksan suunnittelualueen asukasta. Asukkaita saimme mukaan niin
Saunalahdesta, Latokaskesta, Tillinmäestä, Nöykkiöstä, Olarista kuin
Espoonlahdesta ja Kivenlahdestakin. Työpajassa tukenamme oli
Mentimeter-työkalu, johon asetettiin teemoittain kysymyksiä, joihin asukkaat
saivat vastata keskustelun lomassa.
Työpajan runkona toimi liikkumiskyselystä nousseet teemat,
joihin halusimme saada lisätietoa keskustelun muodossa. Teemoja olivat metron
jatkeen mahdollisuudet, säilytettävät linjat, matka-ajat, Espoon sisäiset
yhteydet ja Helsingin suuntaan kulkevat linjat.
Mitä opimme?
Metron mahdollisuudet
Metron jatkeen mahdollisuudet koettiin positiivisena etenkin
Länsiväylän eteläpuolisilla alueilla, jossa tulevaisuudessa metroasema on
monilla kävelymatkan päässä kotoa. Metron nähdään mahdollistavan nopeamman
tavan matkustaa ja sujuvammat yhteydet joiltakin alueilta Helsinkiin, ja
esimerkiksi Kurttilaan ja Saunalahteen toivotaan uusia liityntäyhteyksiä.
Luonnollinen suunta
Toisaalta keskusteluissa kävi ilmi huoli siitä, että
tulevaisuudessa liityntäyhteydet kulkisivat ”väärään suuntaan” – tätä tuki
toive siitä, että esimerkiksi tuttu linja 159 Latokasken-Nöykkiön alueelta
kulkisi metron jatkeen käynnistyttyäkin Matinkylään, eli luonnolliseen suuntaan
vaihtoyhteyden kannalta – eteenpäin menemisen tunne koetaan tärkeänä.
Nämä asiat kaipaavat muutosta
Asukkaat olivat yksimielisiä siitä, että matka-ajat ovat
nykyään liian hitaita ja matkustaminen Helsinkiin on kankeaa.
Poikittaisyhteyksistä nousi esiin etenkin linja 165 ja hidas yhteys
Espoonlahdesta Kauklahteen – toivottiin nopeampaa yhteyttä Kauklahdenväylää
pitkin. Tältä osin saimme tukea liikkumiskyselyssä samasta teemasta nousseisiin
toiveisiin.
Uudet yhteydet Helsinkiin
Kun keskusteltiin suorista bussiyhteyksistä Helsinkiin,
nähtiin myös yhteydet muuallekin Helsingin kantakaupunkiin, kuten Meilahteen,
mahdollisina vaihtoehtoisina suuntina.
Kokonaisvaltainen suunnittelu
Kuten liikkumiskyselyssäkin, työpajassakin nähtiin tarvetta
kokonaisvaltaiselle suunnittelulle, johon liittyen esimerkiksi
liityntäpysäköintiin ja kävely- ja pyöräily-yhteyksiin metroasemille toivottiin
parannuksia. Lisäksi kaupunkipyöräverkkoa toivottiin laajennettavan myös uusien
metroasemien ympäristöön.
Toinen työpaja 1.9.
Kun ensimmäisessä työpajassa saimme paljon vahvistusta
liikkumiskyselyn tulosten tueksi, pyrimme toisessa työpajassa tiistaina 1.9.
ohjaamaan keskustelua hieman laajempiin teemoihin.
Mitä opimme?
Vaihtoehtoja Kampin bussilinjoille
Kysyimme asukkailta äänestyksellä vaihtoehtoja Kamppiin
päättyville suorille linjoille. Vaihtoehtoina oli Kampin lisäksi Meilahti,
Pasila ja Kehä l:n suunta. Yllätykseksemme Kampin sijaan muut vaihtoehdot
osoittautuivat halutuiksi suunniksi – todettiin, että esimerkiksi yhteydet
Pasilaan olisivat toisaalta tärkeä työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohteiden
kannalta, mutta toisaalta Pasilasta avautuisi lisääkin yhteyksiä ympäri
pääkaupunkiseutua ja Suomea. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi Kehä l:n
suunta, joka parantaisi yhteyksiä Tapiolaan ja myös Helsingin
esikaupunkialueille.
Nopeammat yhteydet tukemassa joukkoliikenneverkostoa
Metron ja Rantaradan välisiin yhteyksiin toivottiin
parannuksia – yksittäisistä yhteyksistä työpajassa tuli puheeksi Espoonlahden
ja Kivenlahden välinen yhteys, joka on nykyisellä linjalla 165 hidas. Nopeampi
yhteys tällä välillä helpottaisi asukkaiden mukaan myös matkoja esimerkiksi
lentoasemalle, kun junaradan varteen pääsisi nopeammin.
Vaihtopaikkojen ominaisuuksiin huomiota
Vaihtojen määrästä ja toteutumisesta käytiin hyvää
keskustelua. Vaihtoja ei ylipäänsä pidetty lähtökohtaisesti niin negatiivisina,
mitä yleiskäsitys antaa ymmärtää, vaan työpajailijat nostivat vaihdon
mielekkyyteen vaikuttaviksi asioiksi etenkin solmukohdan infran toimivuuden ja
vaihdon sujuvuuden. Esimerkiksi bussien hidasta kulkua Länsiväylältä Matinkylän
terminaaliin ja itse Matinkylän terminaalissa kävelyä pysäkiltä toiselle
pidettiin ongelmana, mutta samalta laiturilta lähtevää jatkoyhteyttä voitaisiin
pitää hyvinkin sujuvana vaihtomuotona.
Solmukohdat suunnittelun lähtökohtana
Asukkailta kysyttiin mielipiteitä solmukohtiin perustuvaa
suunnittelua. Tällaisessa mallissa bussilinjoja olisi vähemmän, mutta
lähtökohtaisesti bussit kulkisivat useammin kuin suorat bussilinjat, ja
solmukohdan kautta avautuisi vaihtomahdollisuuksia useaan suuntaan tiheillä
vuoroväleillä. Solmukohdat koettiin lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena –
vaihtoon kuluva aika ei kuitenkaan saisi ylittää 5-10 minuuttia, jotta matka
tuntuisi sujuvalta.