Asukastyöpajoista opittua

Kuluva vuosi on ollut haastava monella tavalla, eikä vähiten asukasvuorovaikutuksemme kannalta. Olemme perinteisten vuorovaikutustapojen sijaan joutuneet käyttämään innovatiivisia keinoja, kuten verkon kautta tapahtuvia asukastyöpajoja. Nyt kahden työpajan (24.8. ja 1.9.) toteuduttua voimme keskustelun annin lisäksi arvioida verkkotyöpajojen toimivuutta ja kehitysmahdollisuuksia.

Tällä kertaa työpajat pidettiin ennen ensimmäistäkään linjastoluonnosta, jotta keskustelu olisi mahdollisimman avointa ja lukkoon lyötyjä suunnittelun reunaehtoja olisi mahdollisimman vähän.

Ensimmäinen työpaja 24.8.

Pidimme ensimmäisen työpajan maanantaina 24.8., johon osallistui kahdeksan suunnittelualueen asukasta. Asukkaita saimme mukaan niin Saunalahdesta, Latokaskesta, Tillinmäestä, Nöykkiöstä, Olarista kuin Espoonlahdesta ja Kivenlahdestakin. Työpajassa tukenamme oli Mentimeter-työkalu, johon asetettiin teemoittain kysymyksiä, joihin asukkaat saivat vastata keskustelun lomassa.

Työpajan runkona toimi liikkumiskyselystä nousseet teemat, joihin halusimme saada lisätietoa keskustelun muodossa. Teemoja olivat metron jatkeen mahdollisuudet, säilytettävät linjat, matka-ajat, Espoon sisäiset yhteydet ja Helsingin suuntaan kulkevat linjat.

Mitä opimme?

Metron mahdollisuudet

Metron jatkeen mahdollisuudet koettiin positiivisena etenkin Länsiväylän eteläpuolisilla alueilla, jossa tulevaisuudessa metroasema on monilla kävelymatkan päässä kotoa. Metron nähdään mahdollistavan nopeamman tavan matkustaa ja sujuvammat yhteydet joiltakin alueilta Helsinkiin, ja esimerkiksi Kurttilaan ja Saunalahteen toivotaan uusia liityntäyhteyksiä.

Luonnollinen suunta

Toisaalta keskusteluissa kävi ilmi huoli siitä, että tulevaisuudessa liityntäyhteydet kulkisivat ”väärään suuntaan” – tätä tuki toive siitä, että esimerkiksi tuttu linja 159 Latokasken-Nöykkiön alueelta kulkisi metron jatkeen käynnistyttyäkin Matinkylään, eli luonnolliseen suuntaan vaihtoyhteyden kannalta – eteenpäin menemisen tunne koetaan tärkeänä.

Nämä asiat kaipaavat muutosta

Asukkaat olivat yksimielisiä siitä, että matka-ajat ovat nykyään liian hitaita ja matkustaminen Helsinkiin on kankeaa. Poikittaisyhteyksistä nousi esiin etenkin linja 165 ja hidas yhteys Espoonlahdesta Kauklahteen – toivottiin nopeampaa yhteyttä Kauklahdenväylää pitkin. Tältä osin saimme tukea liikkumiskyselyssä samasta teemasta nousseisiin toiveisiin.

Uudet yhteydet Helsinkiin

Kun keskusteltiin suorista bussiyhteyksistä Helsinkiin, nähtiin myös yhteydet muuallekin Helsingin kantakaupunkiin, kuten Meilahteen, mahdollisina vaihtoehtoisina suuntina.

Kokonaisvaltainen suunnittelu

Kuten liikkumiskyselyssäkin, työpajassakin nähtiin tarvetta kokonaisvaltaiselle suunnittelulle, johon liittyen esimerkiksi liityntäpysäköintiin ja kävely- ja pyöräily-yhteyksiin metroasemille toivottiin parannuksia. Lisäksi kaupunkipyöräverkkoa toivottiin laajennettavan myös uusien metroasemien ympäristöön.

 

Toinen työpaja 1.9.

Kun ensimmäisessä työpajassa saimme paljon vahvistusta liikkumiskyselyn tulosten tueksi, pyrimme toisessa työpajassa tiistaina 1.9. ohjaamaan keskustelua hieman laajempiin teemoihin. 

Mitä opimme?

Vaihtoehtoja Kampin bussilinjoille

Kysyimme asukkailta äänestyksellä vaihtoehtoja Kamppiin päättyville suorille linjoille. Vaihtoehtoina oli Kampin lisäksi Meilahti, Pasila ja Kehä l:n suunta. Yllätykseksemme Kampin sijaan muut vaihtoehdot osoittautuivat halutuiksi suunniksi – todettiin, että esimerkiksi yhteydet Pasilaan olisivat toisaalta tärkeä työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohteiden kannalta, mutta toisaalta Pasilasta avautuisi lisääkin yhteyksiä ympäri pääkaupunkiseutua ja Suomea. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi Kehä l:n suunta, joka parantaisi yhteyksiä Tapiolaan ja myös Helsingin esikaupunkialueille.

Nopeammat yhteydet tukemassa joukkoliikenneverkostoa

Metron ja Rantaradan välisiin yhteyksiin toivottiin parannuksia – yksittäisistä yhteyksistä työpajassa tuli puheeksi Espoonlahden ja Kivenlahden välinen yhteys, joka on nykyisellä linjalla 165 hidas. Nopeampi yhteys tällä välillä helpottaisi asukkaiden mukaan myös matkoja esimerkiksi lentoasemalle, kun junaradan varteen pääsisi nopeammin.

Vaihtopaikkojen ominaisuuksiin huomiota

Vaihtojen määrästä ja toteutumisesta käytiin hyvää keskustelua. Vaihtoja ei ylipäänsä pidetty lähtökohtaisesti niin negatiivisina, mitä yleiskäsitys antaa ymmärtää, vaan työpajailijat nostivat vaihdon mielekkyyteen vaikuttaviksi asioiksi etenkin solmukohdan infran toimivuuden ja vaihdon sujuvuuden. Esimerkiksi bussien hidasta kulkua Länsiväylältä Matinkylän terminaaliin ja itse Matinkylän terminaalissa kävelyä pysäkiltä toiselle pidettiin ongelmana, mutta samalta laiturilta lähtevää jatkoyhteyttä voitaisiin pitää hyvinkin sujuvana vaihtomuotona.

Solmukohdat suunnittelun lähtökohtana

Asukkailta kysyttiin mielipiteitä solmukohtiin perustuvaa suunnittelua. Tällaisessa mallissa bussilinjoja olisi vähemmän, mutta lähtökohtaisesti bussit kulkisivat useammin kuin suorat bussilinjat, ja solmukohdan kautta avautuisi vaihtomahdollisuuksia useaan suuntaan tiheillä vuoroväleillä. Solmukohdat koettiin lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena – vaihtoon kuluva aika ei kuitenkaan saisi ylittää 5-10 minuuttia, jotta matka tuntuisi sujuvalta.