Liikkumiskyselyn tuloksia osa 2/2

Tässä postauksessa koostamme yhteen avoimista kysymyksistä nousseet teemat. Kysely sisälsi kolme avointa kysymystä, joissa kerättiin tietoa nykyisen linjaston ongelmakohdista, hyvistä ja säilytettävistä asioista sekä toiveista tulevien bussireittien suhteen. Vastaukset näihin kysymyksiin osoittautuivat suunnittelumme kannalta arvokkaiksi.

Ongelmakohtia nousi esille useita. Matka-aikoja pidetään yleisesti liian pitkinä sekä poikittaisliikenteessä että Helsingin keskustaan suuntautuvassa liikenteessä. Osaa reiteistä pidetään kiertelevinä, etenkin linjoja 165 ja 543. Yhteyksien muuttuminen vaihdollisiksi Länsimetron ensimmäisen vaiheen käynnistyttyä on koettu vähentävän matkustamisen mielekkyyttä. Vaihtopaikkojen ominaisuuksien eroihin otettiin kantaa: esimerkiksi Matinkylää vaihtopaikkana myös kehuttiin, mutta Kauklahden aseman kävelyetäisyydet bussilta junien lähtölaitureille koetaan pitkiksi.

Kauklahden ja Etelä-Espoon yhteyttä pidetään useassa vastauksessa liian hitaana: linjan 165 reitti koetaan kiertelevänä ja suorempaa reittiä Kauklahdenväylää pitkin toivotaan. Kauklahdenväylän varrella sijaitseville nopeasti kasvaville alueille Kummelivuoreen ja Harmaalaaksoon toivotaan yhteyttä, sillä nykyisellään kävelyetäisyydet lähimmille bussipysäkeille ovat näiltä alueilta pitkät. Kauklahdessa on myös uusi alue Bassenkylä, josta puuttuu bussiyhteys sopivan kävelymatkan päästä.

Poikittaisliikenteessä nousi esiin myös yhteys suunnittelualueelta Leppävaaraan. Linjan 544 tarjoamaa nopea yhteys pääväyliä pitkin keräsi paljon positiivisia kommentteja, mutta liikennöintiaikoja toivottiin laajennettavaksi ruuhka-ajoista myös päiväliikenteeseen ja viikonloppuihin. Muina aikoina kuin ruuhka-aikana yhteyttä Leppävaaraan pidetään yleisesti liian hitaana.

Hyvänä asiana pidettiin erittäin monessa vastauksessa metron rinnalla Helsingin keskustaan kulkevia suoria bussilinjoja. Toisaalta suoria linjoja toivottiin Länsimetron jatkeen liikenteen alkaessa alueilta, jotka jäävät asemien kävelyetäisyyksien ulkopuolelle, kuten Latokaskesta ja Nöykkiöstä. Lisäksi yhteyksiä muualle Helsingin kantakaupunkiin toivottiin – esimerkiksi paremmat yhteydet Meilahteen.

Yksittäisistä linjoista eniten positiivisia kommentteja keräsivät 159 ja 542. Nopeana ja suorana liityntäyhteytenä linjaa 159 toivottiin säilytettävän sellaisenaan myös uusien metroasemien valmistuttua. 542 taas on monelle tärkeä poikittaisyhteys.

Korjausliikkeitä Espoon poikittaisliikenteeseen on jo aiemmin tehty Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmassa, jossa on päätetty kahden uuden runkolinjan perustamisesta Espooseen (520, 530). Paljon kommentteja ja toiveita herättänyttä Etelä-Espoon ja Kauklahden välistä nopeampaa yhteyttä tukee myös maankäytön ja asukasluvun kehittyminen Kauklahdenväylän varrella sijaitsevilla uusilla alueilla, kuten Kummelivuoressa ja Harmaalaaksossa. Tämä on ehdottomasti yksi suunnitelmassa tarkasteltava asia.

Helsingin keskustan lisäksi suoria bussilinjoja Etelä-Espoosta toivottiin muuallekin Helsingin kantakaupunkiin, esimerkiksi Meilahteen. Kiinnitämme suunnittelussa huomioita matkustajien yhteystarpeisiin myös siihen suuntaan.

Muita toiveita

Kyselyssä nousi esiin myös varsinaisen työmme, eli bussireittien suunnittelun, ulkopuolelle ulottuvia toiveita. Tulevien asemanympäristöjen kävely- ja pyöräily-yhteyksiin ja niiden valaistukseen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Kaupunkipyörien palvelualuetta toivottiin laajennettavan uusien asemien ympäristöön ja lisäksi toivottiin laadukkaita ja riittäviä liityntäpysäköintimahdollisuuksia sekä polkupyörille että henkilöautoille. Nämä toiveet välitämme Espoon kaupungille edistettäväksi.